Voimassaolevat säännöt

1§ Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Sisä-Suomen Nuohoojat ry ja se toimii Nuohousalan Keskusliitto ry:n
paikallisyhdistyksenä kotipaikkanaan Mänttä-Vilppulan kaupunki. Näissä säännöissä
käytetään yhdistyksestä nimeä paikallisyhdistys, Nuohousalan Keskusliitto ry:tä nimitetään
näissä säännöissä keskusliitoksi.
2§ Toiminnan tarkoitus ja laatu
Paikallisyhdistyksen toiminnan tarkoituksena on koota alueensa nuohoojat yhteen
ammattitaidon edistämiseksi ja kehittämiseksi sekä (paloturvallisuus)valistamisen
edistämiseksi.
Yhdistyksen tavoitteena on myös helpottaa alalla toimivien verkostoitumista. Päämääriensä
toteuttamiseksi ja jäsenkuntansa ammattitaidon kehittämiseksi paikallisyhdistys
yhteistoiminnassa keskusliiton kanssa:
a) edustaa jäsenkuntaansa sekä antaa pyydettäessä lausuntoja, muissa kuin työmarkkinaasioissa.
b) käsittelee kokouksissa ja muissa tilaisuuksissa palo- ja asumisturvallisuuteen sekä
turvallisuusviestintään liittyviä kysymyksiä, joilla on merkitystä nuohousammatille ja sen
harjoittajille.
c) järjestää kokouksia, koulutus- ja esitelmätilaisuuksia,
d) keskustelee alueen eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa ja jakaa nuohousalaa
koskevaa tietoa,
e) toimii muillakin vastaavilla tavoilla jäsenistönsä yhteisten asioiden kehittämiseksi.
3§ Jäsenyys
Paikallisyhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi yhdistyksen hallitus hyväksyä nuohousalalla
toimivan oikeuskelpoisen yhteisön tai nuohoojan. Paikallisyhdistyksen varsinaiseksi
jäseneksi aikovan on tehtävä kirjallinen hakemus sen hallitukselle, joka harkitsee ja päättää
asian. Hakemukseen tulee liittää tutkintotodistus.
Paikallisyhdistyksen kannattavaksi henkilöjäseneksi voi yhdistyksen hallitus hyväksyä
yksityisen henkilön ja kannattavaksi yhteisöjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön, joka sitoutuu
maksamaan paikallisyhdistykselle sen syyskokouksen määräämän liittymismaksun ja
vuotuisen kannatusjäsenmaksun.
4§ Paikallisyhdistys ja sen hallituksessa olevat jäsenet kuuluvat Nuohousalan Keskusliittoon
joko yrittäjän tai työtekijän roolissa.
5§ Henkilölle, joka on huomattavalla tavalla edistänyt paikallisyhdistyksen toimintaa ja
tarkoitusperiä, voi paikallisyhdistys osoittaa kiitollisuutta ja kunnioitusta kutsumalla hänet
kunniajäseneksi, jolla ei ole jäsenmaksua. Kunniajäseneksi kutsumisesta päättää hallituksen
esityksestä paikallisyhdistyksen kevät- tai syyskokous.
6§ Paikallisyhdistyksen vapaajäseneksi voi päästä jäsen, joka iän, sairauden tai muun
samankaltaisen syyn takia ei voi osallistua nuohoojan ammatin harjoittamiseen. Jäsenen
vapaajäsenyys voidaan anomuksen perusteella hallituksen esityksestä myöntää
paikallisyhdistyksen kokouksessa. Vapaajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Vapaajäsenyyttä
voi vakavan sairauden tai loukkaantumisen vuoksi anoa myös väliaikaisesti.
7§ Jäsen voi erota paikallisyhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti paikallisyhdistyksen
hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka paikallisyhdistyksen pöytäkirjaan merkittäväksi.
Jäsen on vapaa paikallisyhdistyksen jäsenyydestä sen kalenterivuoden päätyttyä, jonka
aikana eroilmoitus on tehty ja jolta jäsenmaksu on myös maksettava.
Hallituksen tulee antaa varoitus jäsenelle, joka ei noudata paikallisyhdistyksen sääntöjä tai
muuten toiminnallaan vahingoittaa paikallisyhdistystä tai jäsenistöä. Mikäli varoitus ei auta,
jäsen voidaan hallituksen enemmistöpäätöksellä erottaa.
Hallitus voi erottaa jäsenen, joka ilman pätevää syytä on jättänyt kalenterivuodelta määrätyt
maksut suorittamatta osaksi tai kokonaan. Erottaminen voi tapahtua seuraavan
kalenterivuoden tammikuun 10. päivän jälkeen. Jäsenmaksua ei makseta takaisin, mikäli
jäsen erotetaan yhdistyksestä. Erotettu voi valittaa päätöksestä paikallisyhdistyksen
kokoukselle jättämällä hallituksen puheenjohtajalle kirjallisen valituksen kuukauden kuluessa
saatuaan tiedon erottamispäätöksestä.
8§ Jäsenmaksu
Paikallisyhdistykseen hyväksytty varsinainen jäsen on velvollinen suorittamaan vuosittain
jäsenmaksun, joiden suuruuden määrää paikallisyhdistyksen syyskokous.
Paikallisyhdistyksen tarpeen vaatiessa paikallisyhdistyksen kokous voi asettaa jäsenilleen
ylimääräisen jäsenmaksun, joka ei voi olla varsinaista jäsenmaksua suurempi.
Kannattajajäsenet maksavat vuosittaisen kannatusjäsenmaksun, jotka yhdistyksen
syyskokous vahvistaa.
9§ Hallinto ja toimielimet
Paikallisyhdistyksen päätösvaltaa käyttää paikallisyhdistyksen kokous. Toimeenpaneva elin
on paikallisyhdistyksen hallitus. Ne voivat asioiden valmistelua varten asettaa pysyviä
valiokuntia, tilapäisiä toimikuntia ja muita tarpeellisiksi katsottuja toimielimiä. Hallituksen
jäsenten tulee kuulua/liittyä keskusliittoon. Hallitus voi perustaa keskuudestaan valiokuntia
hoitamaan hallituksen valvonnan alaisena hallituksen toimivaltaan kuuluvia juoksevia asioita.
10§ Paikallisyhdistyksen kokous
Paikallisyhdistyksen varsinaisia kokouksia pidetään vuosittain kaksi, kevätkokous helmihuhtikuussa ja syyskokous loka-joulukuussa hallituksen lähemmin määräämänä aikana ja
päättämässä paikassa. Muita kokouksia pidetään tarpeen vaatiessa hallituksen päätöksen
mukaisesti tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) paikallisyhdistyksen äänioikeutetuista
jäsenistä sitä hallitukselta jonkin erityisen asian käsittelemistä varten kirjallisesti pyytää.
11§ Kutsu paikallisyhdistyksen kokouksiin on toimitettava jäsenille vähintään
kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kokousta sähköpostitse. Kokouskutsussa on
mainittava kokouksessa esille tulevat asiat.
12§ Varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä on paikallisyhdistyksen kokouksessa yksi (1)
ääni.
Kannattaja- ja vapaajäsenellä on paikallisyhdistyksen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Jos varsinainen jäsen ei ole suorittanut maksettavaksi erääntynyttä jäsenmaksuaan
kokoukseen mennessä, ei hänellä ole paikallisyhdistyksen kokouksessa äänioikeutta.
Äänestyksessä ratkaisee enemmistön kannattama mielipide paitsi 20 §:n ja 21 §:n
määräämissä asioissa. Äänten mennessä tasan yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide,
jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.
Vaaleissa ja suljetussa äänestyksessä ratkaisee äänten mennessä tasan arpa. Äänestys on
avoin, paitsi jonkun äänioikeutetun pyytäessä on käytettävä suljettua lippuäänestystä.
Suljettua äänestystä pyydetään ennen kokouksen alkua hallituksen jäseneltä.
13§ Paikallisyhdistyksen kokouksissa, paitsi varsinaisissa kokouksissa, johtaa puhetta
hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja taikka
kummankin estyneenä ollessa kokouksen valitsema henkilö.
14§ Kevät- ja syyskokoukset
Paikallisyhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
-toimitetaan kokouksen järjestäytyminen,
-käsitellään hallituksen kertomus ja tilinpäätös edelliseltä tilivuodelta sekä
tilintarkastuskertomus,
-päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja
muille vastuuvelvollisille sekä
-käsitellään muut hallituksen valmistelemat tai jäsenten hallitukselle vähintään
kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat.
Paikallisyhdistyksen syyskokouksessa
-toimitetaan kokouksen järjestäytyminen,
-vahvistetaan toimintasuunnitelma,
-talousarvio sekä liittymis-, jäsen- ja kannatusmaksu seuraavaa toimivuotta varten,
-päätetään hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtaja ja muiden jäsenten palkkioista,
-toimitetaan hallituksen puheenjohtajan vaali,
-päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä 15 §:n määräämissä rajoissa,
-valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi hallituksen jäsenet 15 §:n mukaan sekä kaksi
tilintarkastajaa ja tilintarkastajien varamiehet sekä määrätään heidän palkkionsa,
-valitaan paikallisyhdistyksen edustajat keskusliiton kokouksiin seuraavaksi kalenterivuodeksi
sekä
-käsitellään muut hallituksen valmistelemat tai jäsenten hallitukselle vähintään
kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat.
15§ Hallitus
Paikallisyhdistyksen hallitukseen, jonka toimiaika on kalenterivuosi, kuuluu puheenjohtaja
sekä vähintään kolme (3) ja enintään kahdeksan (8) jäsentä. Hallituksen puheenjohtajaa
kutsutaan myös paikallisyhdistyksen puheenjohtajaksi. Hallitus valitsee keskuudestaan
varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee myös sihteerin ja rahastonhoitajan sekä muut
tarpeelliset toimihenkilöt, joiden ei tarvitse olla hallituksen jäseniä, sekä määrää heidän
palkkionsa. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
varapuheenjohtajan kutsusta. Kutsu on toimitettava sähköpostitse jäsenille vähintään kolme
(3) päivää ennen kokousta. Kokoukseen voi osallistua myös etänä. Hallituksen kokous
päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista
hallituksen jäsenistä on läsnä. Äänestyksissä ratkaisee enemmistön mielipide, äänten
mennessä tasan arpa, vaaleissa äänten mennessä tasan arpa.
16§ Hallituksen tehtävänä on
-edustaa paikallisyhdistystä ja hoitaa sen asioita paikallisyhdistyksen kokousten hyväksymien
päätösten ja ohjeiden mukaan,
-toimeenpanna keskusliiton antamat tehtävät,
-edistää paikallisyhdistyksen jäsenistön yhteisiä etuja ja asioita tekemällä esityksiä ja
aloitteita sekä antamalla lausuntoja,
-toimittaa keskusliitolle erikseen määrättävin ajoin tiedot paikallisyhdistyksen toiminnasta ja
päätöksistä
-huolehtia paikallisyhdistyksen vuosikertomuksen, tilinpäätöksen ja talousarvion laatimisesta,
-kutsua kokoon paikallisyhdistyksen kokoukset,
-valmistella niissä käsiteltävät asiat ja toimeenpanna niissä tehdyt päätökset,
-tiedottaa paikallisyhdistyksen jäsenille nuohoojia koskevista valtiovallan,
sidosryhmäjärjestöjen, keskusliiton ja paikallisyhdistyksen päätöksistä ja toimenpiteistä,
-pitää jäsenluetteloa.
Hallituksen jäsenten velvollisuus on tehdä aloitteita ja ehdotuksia toiminnan tehostamiseksi
sekä olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskusliiton toimiston, toistensa ja jäsenten kanssa.
17§ Paikallisyhdistyksen nimen kirjoittaminen
Paikallisyhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, aina
kaksi yhdessä sekä se tai ne toimihenkilöt, jotka hallitus siihen määrää, kaksi yhdessä.
18§ Tilinpäätös ja -tarkastus
Paikallisyhdistyksentili-, toiminta- ja talousvuosi on kalenterivuosi. Tilit jätetään helmikuun 15.
päivään mennessä tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on annettava
lausuntonsa paikallisyhdistyksen hallitukselle viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen
paikallisyhdistyksen kevätkokousta.
19§ Paikallisyhdistyksen edustus keskusliiton kokouksessa
Paikallisyhdistys on oikeutettu lähettämään keskusliiton kokoukseen keskusliiton säännöissä
mainitun määrän edustajia. Keskusliiton hallituksen jäsenillä ja toimihenkilöillä on oikeus
osallistua paikallisyhdistyksen ja sen hallituksen kokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa,
mutta äänioikeutta heillä ei ole.
20§ Sääntöjen muuttaminen
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä paikallisyhdistyksen kokouksessa
vähintään kahden kolmasosan (2/3) annettujen äänten enemmistöllä.
Kokouskutsussa on sääntöjen muutoksesta sekä muutoksen sisällöstä mainittava.
Paikallisyhdistyksen säännöille ja niihin tehtäville muutoksille on saatava keskusliiton
hallituksen hyväksyminen.
21§ Paikallisyhdistyksen purkaminen
Päätös paikallisyhdistyksen purkamisesta on tehtävä muuten samassa järjestyksessä kuin
mitä edellisessä pykälässä on määrätty sääntöjen muuttamisesta, paitsi että ehdotuksen
paikallisyhdistyksen purkamisesta on saatava puolelleen vähintään kolme neljäsosaa (3/4)
annetuista äänistä.
Paikallisyhdistyksen purkautuessa on sen varat luovutettava Nuohousalan Keskusliitto ry:lle
tai ellei sitä ole, muuhun näiden sääntöjen 2 §:ssä mainittuun tarkoitukseen.
22§ Paikallisyhdistys noudattaa näiden sääntöjen lisäksi Nuohousalan Keskusliitto ry:n
sääntöjä ja määräyksiä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa yhdistyksen omien sääntöjen tai
määräysten kanssa, sekä yhdistyslakia.